torstai 30. kesäkuuta 2016

Teeskentely - nykymaailman vitsaus?

Suosikkibloggaajasi hehkuttaa puolisoaan ja elämäänsä jatkuvasti kirjoituksissaan, vähintäänkin ylistää. Seuraavassa postauksessa hän kertoo eronneensa puolisostaan pitkän mietinnän päätteksi. Vähän ristiriitaista, eikö? Tämä kuvitteellinen tilanne saattaa monille olla tuttu myös Facebookista, jossa seinällä hehkutetaan omaa puolisoa ja elämä on niiiiin vaaleanpunaista hattaraa että.. Seuraavassa hetkessä ollaan erottu.

Tai seuraavanlainen tapaus: elämä on niin ihanaa, lapset on niin ihania, kaikki on hattaraa, yksisarvisia ja sateenkaaria. Paitsi et oikeesti sitä miettii miten jaksaa seuraavaan päivään kun on niin väsynyt ja kaikki tuntuu raskaalta.

Tai vielä yksi tapaus: merkkivaatteet itselle ja lapselle, desing huonekalut, uudet autot, matkoja... Oikeasti on pankkiin tappiin asti lainaa, samoin pariin luottofirmaan, äidille velkaa ja vähän parille kaverille. Paras selitys tekosyy, minkä olen kuullut: Mitä naapuritkin ajattelee, jossei olekaan sitä kaikkea?

Milloin kaikesta tuli tällaista teeskentelyä?

Pata kattilaa soimaa


Koska en itse ole sen parempi ihminen, onhan tuohon teennäisyyteen tullut itsekin joskus sorruttua, mutta jälkeenpäin ajateltuna se vain vahvistaa teoriaani: sillon ei todellakaan kaikki ollut siinä parisuhteessa hyvin. Oman onnellisuuden kannalta tietynlainen rehellisyys, vähintään itselleen, taitaa olla välttämätöntä. Ei mikään päälle liimattu kiiltokuva tuo onnellisuutta. Päinvastoin, teeskentely on raskasta. On raskasta esittää jotain sellaista mitä ei ole olemassakaan.

Kuka sitten jaksaa lukea pelkkää valitusta toisen elämästä? Ei varmaan kukaan. Paitsi joku joka saa jotain tyydytystä siitä, että toisella menee huonosti. Ei mun mielestä someen tarvitse jakaa niitä kaikista ikävimpiä asioita omasta elämästä tai parisuhteesta, ne kuuluu ihan vaan sinne omaan elämään ja parisuhteeseen. Niiden ikävien asioiden päälle ei kuitenkaan tarvitse liimata kiiltokuvia kuoreksi.

Olen miettinyt monesti, onko trendi tosiaan mennyt nykyään siihen, ettei riitä enää että olet sellainen kuin olet ja elämä on sellaista kuin se todellisuudessa on, eli likaisia sukkia sohvalla, leivänmuruja pöydällä ja villakoiria sängyn alla. Tai sellaista se ainakin meillä aika usein on. :)

Aitoja asioita ja hetkiä


Lapset on meitä aikuisia edellä tässä(kin) asiassa, nimittäin lapsissa on ihan parasta se, etteivät he teeskentele. He ovat juuri sellaisia kuin oikeasti ovat ja siksi juuri niin ihania! :)


Kuva: Sanni Laine

Tähän loppuun ajattelin jakaa pari taatusti aitoa asiaa meidän elämästä:

* Joskus ärsyttää kun Samuli riisuu ne likaiset sukat sohvalle.. ..ja unohtaa siihen. *
* Joskus ärsyttää myös se kun Samuli ei muista siivota leivänmuruja pöydältä. *
* Huutokauppakeisari on ihan sairaan hyvä ohjelma, katon sitä aina kun vaan ehdin.*
* Joskus ei vaan jaksa! Sillon mennään sieltä mistä aita on matalin. Kuten eilen, nukutin Alisan viereeni meidän sänkyyn, koska omaan sänkyyn meneminen oli taistelua ja mua väsytti. *

Ollaan aitoja, eikä teeskennellä! Ollaan hyviä just sellasina kun ollaan! :)

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Lastenhuoneen sisustushaaveita

Muutto lähestyy mukavasti ja olen jo pikku hiljaa alkanut suunnittelemaan uuden kodin sisustusta. Uusimme jonkin verran sisustusta uuteen kotiin ja olenkin päättänyt pistää ei niin mieleset kalusteet kiertoon ja ostaa tilalle mieluisempia. Kaikkea ei toki tarvitse hankkia kerralla vaan hiljalleen rakentaa se mieleinen sisustus.

Ajattelin koota ennen muuttoa tänne blogiin kollaaseja tuotteista, joita olen suunnitellut hankkivani. Aloitin tämän postaussarjan Alisan huoneesta, joka on tällä hetkellä mustavalkokeltainen, uusi huone tulee olemaan jotain ihan muuta....





1. Majvillan tapetti, saatavilla mm. Lekmeriltä
2. Raitamatto H&M
3. Lelukori H&M
4. Minnen sänky IKEAsta
5. Batman-juliste Desenio
6. Päärynälamppu Tuutilulla

Alisan tuleva huone on tällä hetkellä täysin valkoiseksi maalattu, joten tiesin heti, että jotain väriä seinille haluan. Huone on pitkän mallinen, mutta melko kapea, siksi olen päätynyt siihen, että tapetoidaan vain yksi seinä tehosteeksi. Ihastuin jo alussa näihin Majvillan upeisiin tapetteihin ja tämä kirsikkatarha on tällä hetkellä suosikkini. Haluan Alisan huoneeseen keltaista ja minttua, tuo vaaleanpunainen pääsi hieman yllättämään, sillä tunnetusti en kaipaa tyttärelleni kovin hempeitä värejä. Uskon kuitenkin, että keltainen ja minttu tuovat hempeän vaaleanpunaiselle kaipaamaani värikkyyttä. Aluksi hieman emmin, koska tuo tapetti ei ole halvimmasta päästä, mutta toisaalta, ei sitä menee montaa rullaa, joten ennemmin panostan mieleiseen tapettiin kuin edulliseen hintaan.

Tykkään raidoista, joten matoksi olen pohtinut esimerkiksi tätä H&M homen harmaa-valkoista mattoa. Meillä on tällä hetkellä Alisan huoneessa hennesin matto ja olen tykännyt siitä, kunhan laittaa alle liukuesteen. Raitaa löytyy myös ihanasta lelukorista. Meillä on jo samanlainen, mutta mustavalkoisena ja olen pitänyt sitä kätevänä ja kivannäköisenä säilytysjärjestelmänä.

Kesän aikana meillä on tarkoitus siirtää Alisa pois pinnasängystä ja tämä siro IKEAn sänky on yksi vaihtoehto. Vaikken ole mikään romanttisen sisustamisen suurin fani, mielestäni tuo sänky on kuitenkin todella suloinen ja miellyttää silmääni.

Vaikka minä olen meillä oikeastaan se, joka sisustaa, haluan kuitenkin kuunnella myös Samulin mielipiteitä. Näytin viikonloppuna Samulille Desenion valikoimista printtijulisteita ja hän tykästyi tähän Batman-julisteeseen. Luulempa, että tämä magee juliste tulee löytymään Alisan huoneen seinältä. :)

Mintunvihreä päärynävalo itseasiassa kotiutui meille juuri tällä viikolla ja se on kyllä suloinen! <3 <3

Tässä vähän ensimmäisiä haaveita uuteen kotiin, tykkäättekö? :)

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Ähtäri Zoo

Meidän juhannusreissumme suuntautui siis Ähtärin Eläinpuistoon. Olemme molemmat käyneet aikaisemmin Ähtärissä, joten oli kiva viedä myös Alisa tutustumaan Suomen vanhimpaan luonnonmukaiseen eläinpuistoon. Omasta mielestäni puiston tekee mielenkiintoiseksi se, että siellä suurinosa sellaisia eläimiä, jotka asuvat suomalaisissa metsissä luonnostaankin. Toki Ähtärissä on myös eksoottisempia lajeja lisänä.

Puisto on laaja ja sen opastettu reitti oli noin kolme kilometriä. Alisa käveli puolet matkasta, jonka jälkeen väsy alkoi vaivata ja loppureitti kuluikin rattaissa istuen. Eläinpuistossa oli saatavilla vedettäviä kärryjä, mutta meillä oli omat matkarattaat mukana. Rattailla pääsi hyvin liikkumaan puistossa. Puolivälissä oli kioski ja taukopaikka, jossa mekin pysähdyimme syömään eväitä. Reitin varrella oli myös useampi grillipaikka vapaassa käytössä.



Puistossa oli paljon nähtävää niin lapsille kuin aikuisillekin. Alisalle mielekkäintä oli tietenkin eläimet, mutta myös kulkeminen luonnossa. Reitti oli hyvin merkattu ja hyvin hoidettu, joten kulkeminen oli helppoa. Luonnonmukaisuus kyllä viehätti puistossa kulkiessa. 

Saapuessamme puistoon, siellä oli jo melko paljon ihmisiä. Lähimmät parkkialueet olivat täynnä, kauempaa toki löytyi vielä hyvin tilaa. Itse puisto oli kuitenkin niin laaja, ettei siellä juurikaan ollut tungosta.



Puistossa on yli 50 eläinlajia, mutta omia suosikkejani olivat villisiat (etenkin nuo minit), sudet ja karhut. Sudet siksi, että olihan ne melkoisen mahtavia eläimiä kaikessa pelottavuudessaan. Karhut taas olivat hellyytäviä kun oikein esittelivät meille taitojaan ruokinta-aikaan. Päivä oli lämmin ja satuimme olemaan puistossa kuumimpaan aikaan, joten osa eläimistä nukkui ja muutamia emme nähneet laisinkaan. Muun muassa ilvestä emme nähneet, ne taisivat olla koloissaan jäähdyttelemässä.




Aina kun on eläinpuistoista kyse, tulee väkisinkin mieleen millaiset olot eläimillä on. Ähtärin Eläinpuistosta jäi kuitenkin hyvä fiilis, sillä vaikka eläimet olivat aitauksissa, heillä oli suuret tilat ja luonnonmukaiset olot. Linnut olivat ainoita, joiden kohdalla mietin, että onko niiden tilat riittävät ja pääsevätkö ne ikinä lentelemään kunnolla. En kuitenkaan ole mikään eläintietäjä ja luotan (ehkä sokeastikin) siihen, että Suomessa eläintarhoissa on varmistettu hyvät olot eläimille. Näin aikuisena eläintarhoihin osaa suhtautua myös erilailla ja tajusin, että näissä tarhoissa tehdään paljon hyviä asioita eläinlajien säilymisen eteen. 

Puistossa oli tarjolla myös paljon faktatietoa eläimistä, mutta niistä oli hyötyä tällä kertaa ainoastaan meille aikuisille. Tulevaisuudessa kun Alisa on isompi, hänelle onkin helpompi opettaa eläintietoutta. Tällä kertaa reissu meni eläinten nimeämiseen ja kommentointiin, muun muassa susi oli Alisan mielestä "iso koira" ja no, ihan oikeassahan hän siinä oli.



Eläinpuiston viereen on avattu tänä vuonna erikseen kotieläinpiha, jossa olisi ollut lisää nähtävää, mutta tällä kertaa jätimme sen väliin. Ja totta puhuen, ei Alisa olisi jaksanut enää kiinnostua eläimistä enempää, tuo varsinainen eläinpuiston puoli oli juuri sopiva taaperolle. Meillä onkin suunnitelmissa tehdä erillinen retki johonkin kotieläinpihaan täällä Varsinais-Suomessa tänä kesänä.

Ähtärin Eläinpuisto oli kiva matkakohde lapsiperheelle ja tarjosi hyvin nähtävää ja koettavaa niin aikuisille kuin lapselle. Olimme tyytyväisiä, että valitsimme Ähtärin reissukohteeksi! :)



Tietoja lainattu Ähtärin Eläinpuiston kotisivuilta. Kaikki kuvat ovat omia.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Erilainen juhannus

Ihanan aurinkoista sunnuntaita! <3 Juhannuksen vietosta on pikku hiljaa palailtu takaisin kotiin, mutta onneksi saadaan vielä tänään lekotella kotona. Alisa ja Samulihan jatkavat vielä yhteistä lomailua seuraavat kolme viikkoa, kun itse menen huomenna töihin. Ennen töihinpaluuta kerron teille hieman meidän erilaisesta juhannuksesta.

Suomalaisethan perinteisesti viettävät juhannuksen mökkeillen, mutta itse en ole koskaan tällaiseen tottunut. Meillä ei ole kesämökkiä, enkä varsinaisesti ole mikään mökki-ihminen, onneksi ei Samulikaan ole! Niimpä päätimme tänä juhannuksena tehdä lomareissun perheen kesken. Aluksihan suunnittelimme autoiluretkeä saaristoon, mutta sitten aloimme pohtimaan olisiko se kuitenkaan niin kivaa. Reissu olisi ollut ehkä enemmän suunnattu meille aikuisille, sillä Alisa ei välttämättä osaa niin paljon nauttia esimerkiksi kauniista maisemista. Laitoimme siis saaristoretken jäihin odottamaan taaperon kasvamista ja päätimme suunnata Pohjanmaalle, pääkohteena Ähtärin eläinpuisto.


Alisa tykkää eläimistä, joten siksi eläinpuisto valikoitui luonnolliseksi reissukohteeksi. Starttasimme perjantaina aamusta kohti Ähtäriä. Automatka meni mukavasti ja saavuimme päivällä eläinpuistoon, jossa vietimmekin useamman tunnin. Itse eläinpuistosta kirjoittelen teille vielä erikseen, sillä niin paljon kerrottavaa ja kuvia löytyy sieltä.

Yötä olimme eläinpuiston viereisessä Hotelli Mesikämmenessä. Olemme olleet kyseisessä hotellissa ennenkin kisareissuilla, joten oli helppo valita se yöpaikaksi. Oli kivaa viettää juhannus hotellissa ja syödä valmiista pöydästä ja nauttia maittavasta aamupalasta.


Huoneemme terassilta oli kauniit maisevat järvelle, joten saimme kyllä nauttia juhannusfiiliksistä illalla. Lisäpisteet hotellille myös siitä, että saimme Alisalle oman sängyn veloituksetta. Illallisen jälkeen oikeastaan löhöilimme huoneessa ja katselimme televisiosta elokuvia, ei hassumpaa. :)



Lauantaina lähdimme aamupalan jälkeen ajelemaan kohti Tuurin kyläkauppaa, jossa poikkesimme pikaisesti. Sieltä suuntasimme juhannuskisojen kautta kotiin. Ajoimme Porin ja Rauman kautta Turkuun ja oli kivaa ajella hieman eri reittiä kuin yleensä.


Kiva olla kotona, mutta olihan kiva reissu! Seuraavaa jos suunnitellen! Toivottavasti teidän juhannus sujui myös mukavasti! :)

Nauttikaahan kauniista sunnuntaista! <3

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Taaperon suusta

Juhannusta piristämään ajattelin jakaa teille muutamia hupaisia juttuja, joita meidän tenava on päästänyt suustaan. Alisa on rempseä ja erittäin puheliasta sorttia, joten juttua piisaa. Olen kyllä ihmeissäni välillä kuinka hyvin hän osaa yhdistää asioita mielessään.

"Pappa kiekuu!"

Alisan mammalassa on kanoja ja kukko, jostain syystä hänellä on mennyt hieman kukko ja pappa sekaisin, joten hän painele ympäriinsä ja huutelee mennessään "Pappa kiekuu!"

Kuva: Sanni Laine

"Mitä touhuut!?"

Te jotka seuraatte mua instagramissa, olettekin päässet näkemään tämän videon:
Ilmeisesti häneltä on joskus kysytty, mitä touhuut kun se tulee tuollaisella äänellä. :D




"Emmääää tiiiijä!!"

Jos Alisa hermostuu tai hän ei esimerkiksi saa jotain tehtyä hän huutaa "Emmää tiiiijä!!" Ruvetaan kaikki aina nauramaan kun hän niin tuskastuneena sanoo ja meillä ei ole aavistustakaan mistä tuo lausahdus on hänelle tullut. :D


"Ei hätää!"

Alisa on kova lohduttamaan niin itseään kuin muita. Suihkut ei ole Alisan lempipuuhaa, niimpä hän lohduttaa itseään suihkussa "ei hätää!" Samaa hän hokee jos joku toinen on suihkussa. Onneksi kammo alkaa hieman hälvenemään ja suihkut eivät enää ole niin paha juttu kuin aikaisemmin.

Tässäpä muutamia tämän hetken letkautuksia. Myös muumihahmot menee Alisalla hieman sekaisin, nimittäin hänen mielestään muumeissa on Niiskupeikko ja Peikkopappa. :D Näitä on kiva kirjoittaa ylös, ettei unohdu. Ja Alisan laulunsanat, ne vasta onkin oma juttunsa, niistä joskus myöhemmin! :)

Hyvää juhannusta! <3

Kuva: Sanni Laine


torstai 23. kesäkuuta 2016

Lapsi autossa

Meidän perheessä autoillaan paljon harrastuksen takia. Alisa on tottunut pienestä asti matkustamaan autolla. Nyt juhannuksena meillä on taas luvassa pieni autoreissu ja ensi viikolla Alisa lähtee Samulin ja setänsä kanssa pienelle päiväreissulle Lappeenrantaan. Meidän juhannussuunnitelmat muuttui hieman lennossa kun saaristo vaihtuikin Ähtärin eläinpuistoksi, mutta autoilua on siis luvassa myöös juhannuksena. Meillä sujuu automatkat yleensä tosi hyvin ja ajattelinkin jakaa muutamia vinkkejä, kuinka helpotetaan matkantekoa lapsen kanssa.

Matkustusaika


Me matkustetaan yleensä aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Jos joudumme matkustamaan päivällä, yritetään ajoittaa matkanteko Alisan päiväunien aikaan. Näin kesäisin matkaaminen päivällä on sinällään aika huono vaihtoehto varsinkin lämpiminä päivinä. Vaikka autossa on ilmastointi, on sopivan lämpötilan säilyttäminen aika tasapainottelua, etenkin kun Alisa on aika kuumakalle.

Matkanteon helppouteen varmasti vaikuttaa se, nukkuuko lapsi autossa. Alisa nukahtaa autoon helposti, joten pystymme yleensä helposti matkustamaan parikin tuntia ilman, että Alisa tylsistyy autossa.

Jos teemme useamman päivän kisareissun, pyrimme matkustamaan illalla. Pysähdymme sopivassa kohtaa syömään iltapalaa ja tämän jälkeen Alisa nukkuukin yleensä loppumatkan. Joskus olemme tehneet niin, että matkustamme aikaisin aamulla, jolloin Alisa jatkaa uniaan autossa ja muutaman tunnin jälkeen pysähdymme syömään aamupalaa.

Kuva: Sanni Laine

Mukavuus & turvallisuus


Autossa istuminen on aikuisellekin suht puuduttavaa, saati sitten lapselle. Niimpä yritämmekin aina tehdä Alisan olon mahdollisimman mukavaksi.

Turvallisuus on myös tärkeää autoillessa. Valitsimme Alisalle istuimeksi Britaxin Multi Tech II, joka on pienikokoiselle Alisalle hyvä ja mukava istuin. Alisa mahtuu vielä hyvin istumaan selkä menosuuntaan ja suositusten mukaan aiommekin pitää hänet näin ainakin kolmivuotiaaksi. Meidän kolmiovinen auto vain ei ole paras mahdollinen vaihtoehto istuimen kanssa ja siksi olemme katselleet uutta, hieman tilavampaa autoa. Tingin kuitenkin tällä hetkellä ennemmin omasta istumamukavuudestani ennemmin kuin käännän Alisan toisinpäin. 

Mukavuuden kannalta tärkeää on myös vaatetus. Puen Alisan autoon aina suht kevyesti, jottei hänen tule kuuma. Lisäksi tärkeää etenkin pitkillä matkoilla on mukavat ja joustavat vaatteet. 

Tauot & jaloittelu


Lapsen kanssa matkustettaessa  on pakko pitää taukoja tasaisesti. Vaikka Alisa viihtyy tosi hyvin autossa, pyrimme pitemmillä, yli kaksi tuntia kestävillä matkoilla pysähtymään vähintään kerran. Hyviä pysähdyskohteita on esimerkiksi sellaiset huoltoasemat, joissa on kiva leikkipaikka lapsille. Puolituntia riekkumista leikkipaikalla tekee ihmeitä pienelle matkaajalle.

Välillä on kiva pysähtyä myös mielenkiintoisia nähtävyyksiä katsomassa. Vappureissulla pysähdyimme Menkijärven linjaa katsomassa Alajärvellä. Metsikköön on siis rakennettu aitoja juoksuhautoja sekä korsuja. Löytyypä metsiköstä myös panssarivaunu sekä tykki. Olen monesti ajanut siitä ohi ja ihaillut niitä auton ikkunasta. Sotahistoria on aina kiinnostanut minua koulussa. Tällä kertaa meillä oli aikaa pysähtyä ja vietimmekin tovin metsässä tutkien rakennelmia, jotka on tehty mukaillen aitoja sodan aikaisia linjoja. Taaperokin viihtyi käpyjä ja kiviä tutkaillen ja tauon jälkeen jaksoimme taas hyvin jatkaa matkaa.



Automatkat sujuu meillä jo melko rutiinilla ja pääsääntöisesti reissut menevät hyvin. Harrastuksen takia meille autoilu on välttämätöntä ja olisi kurjaa, jos Alisa ei autossa viihtyisi.

Kuuntelen kuitenkin mielelläni jos teillä on antaa jotain kivoja vinkkejä koskien lapsen matkustamista autossa. Reissataanko teidän perheessä paljon autolla ja kuinka saatte automatkat sujumaan? :)

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Isä kotona

Meillä alkoi kotona ihan uusi juttu! Nimittäin seuraavat neljä viikkoa meillä on isä kotona ja päävastuussa Alisan hoidosta. Samulilla alkoi siis kesäloma ja Alisa saa viettää laatuaikaa isin kanssa. Meillä ei tänä kesänä osuneet kesälomat yksiin, kun itse lomailen vasta elokuussa, mutta ei tämä pöllömpää ole näinkään. Onpahan Alisalla mahdollisimman pitkä loma.

Vaikka Samuli onkin paljon ollut aina Alisan kanssa, jännitti mua silti hieman miten täällä sujuu, kun itse olen töissä. Tämä on kuitenkin eka kerta kun Alisa on yhtäjaksoisesti isin kanssa useamman viikon. Totta kai mun olisi alkuun tehnyt mieli kirjoittaa paperille ohjeet, mutta sitten se alkoi tuntumaan hieman hupsulta ajatukselta.


Olen antanut Samulille vapaat kädet Alisan kanssa touhuilemiseen, sillä heillä on kuitenkin loma, enkä halua pilata sitä nipottamalla aikatauluista tai muusta. Perusrytmi on kuitenkin kunnossa, joten pienet joustot ja soveltamiset tuskin tekevät pahaa.


Isä kotona, mutta missä on Keke?


Mitähän kaikkea nämä kaksi vielä keksivät? Eilen kun tulin töistä, Alisa selasi Vauhdin Maailma -lehteä ja kyseli "Missä Keke on?" Ihmettelin tovin mitä hän oikein tarkoittaa, kunnes Samuli kertoi opettaneensa Alisan tunnistamaan Keke Rosbergin kuvan lehden sivulta. :D Eli näiden neljän viikon aikana Alisa saattaa oppia oikeastaan ihan mitä vaan, joten sitä odotellessa. :D

Tämä on varmasti Alisallekin erityisen mukavaa, sillä isin kanssa kuitenkin tehdään vähän erilaisia juttuja kuin äidin kanssa. Vaihtelu virkistää ja olen sitä mieltä, että iseille pitää antaa vapaus toimia ja kasvattaa omalla tyylillään. Toki on asioita joita en halua Alisan tekevän tai saavan, mutta niistä olemme onneksi Samulin kanssa samaa mieltä. Luulen Samulinkin nauttivan kun saa touhuta Alisan kanssa omia juttuja rauhassa. Olivat he eilen jo törmänneet pihalla toiseen isi-lapsi pariin leikkikentällä.

On tämä Samulin lomailu mullekin vähän luxusta kun on toinen joka tekee kotitöitä päivisin, pyykkää ja siivoaa. Pääsen itsekin iltaisin helpommalla. Toivottavasti näiden kahden lomaan mahtuu kuitenkin muutakin kuin siivoamista ja pyykkäämistä! :D

Onko muut isit tänä kesänä lomalla ja koti-iseinä? :)

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Arvonnan voittaja...

Eilen päättyi blogiarvonta, jossa palkintona oli hauska pop up teltta lasten leikkeihin.
Huippu määrä saatiin osallistujia, mutta koska mulla on vain yksi teltta jaettavana, random.org arpoi voittajaksi.......


...nimimerkki Sunday!! :)

Laitatko mulle osoitetiedot sähköpostilla ihanvaantavismutsi(a)gmail.com, niin saat palkintosi postitse. :)

KIITOS kaikille osallistujille! <3

PS. Mikäli mielitte uutta mahdollisuutta voittaa tällainen teltta, käykää kurkkaamassa Pikkune.fi Facebookista arvonta! :)

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Aikuisten kesken

Kaksi aikuista ja viikko lapsivapaata, mahtava mahdollisuus vai kuinka? Olisi ehkä ollut, jos kaikki olisi mennyt putkeen, mutta tiedättekin varmaan jo, että aina ei mene niin kuin Strömssössä...

Ensimmäiset illat ilman Alisaa meni aika alakuloisissa fiiliksissä. Onneksi päivät meni töissä ja oli muuta ajateltavaa. 

Iloisena yllätyksenä Vimmalta oli taas saatavilta aikuisten lettilegginssejä, joten päätimpä pistää itselleni sellaiset tilaukseen. Nyt saadaan samistella Alisan kanssa.

Viikonloppuna meillä oli yhdet mukavat valmistujaisjuhlat, joten päästiin vähän tuulettumaan. Tosin seuraavan päivän aikainen herätys sai meidät lähtemään ajoissa kotiin. Oli silti kiva nähdä ihmisiä ja nauttia hyvistä tarjoiluista.



Sunnuntain kisareissu käänsikin sitten lapsivapaan pakkasen puolelle, kun loukkasin selkäni melko pahasti. Olen harrastanut autourheilua kymmenen vuotta ja en ole ikinä telonut itseäni. Nyt ei edes sattunut mitään ihmeellistä, silti selkäni oli kolme päivää niin kipee, ettei kävelemään meinannut päästä. Alkuviikko menikin töiden jälkeen lepäillessä, yhtenäkin iltana menin kahdeksalta nukkumaan ja nukuin sujuvasti ihan aamuun asti. Joten ainakin nukuttua tuli..:D

Ilman Alisaa mun syöminen olisi kyllä ihan retuperällä. En nimittäin jaksanut kertaakaan tämän viikon aikana tehdä oikeaa ruokaa kun Alisa oli pois. Toki meillä töissä on hyvä ja kunnollinen ruoka, eli ihan hunnigolla täällä ei koko viikkoa oltu.


Loppuaika menikin vain odotellessa Alisaa. Katselin samoja videoita ja kuvia miljoona kertaa ja laskin minuutteja näkemiseen.

Tarkoituksena oli saada blogin puolella paljon aikaiseksi, mutta todellisuudessa en saanut juuri mitään aikaan. Olin suunnitellut valmistelevani kasan postauksia, mutta illat menivät joko Alisaa ikävöiden tai sitten nukkuessa kipeän selän kanssa.

En kyllä voi sanoa erityisemmin nauttineeni viikosta ilman Alisaa, toki tässä tuli näitä kaikkia ikäviä juttuja, mitkä vei fiilistä ja motivaatiota. Musta on vain tainnut tulla aikamoinen perheihminen, onneksi nyt voidaan viettää aikaa taas perheenä. Jos tässä saisi vaikka jotain aikaiseksi. :)

Tällaisia kuulumisia viime viikolta.

Käykö teillä joskus niin, että lapsivapaat menee ihan ohi kun ei vaan osaa tehdä mitään? :)

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Viikko ilman lasta

Nyt saatte kuulla asiasta, josta ei blogissa hiiskuttu juuri sanakaan. Olen ohimennen maininnut asiasta joskus talvella. Päästin nimittäin lapseni viikoksi Kreikkaan äitini ja siskoni kanssa.

Miksi en maininnut asiasta täällä vaan olin kuin mitään ei olisi? Ehkä olin lopulta itsekin vähän epäileväinen oliko tämä kuinka hyvä idea. 

Taapero ilman vanhempia reissuun?


Kun äitini talvella kysyi, saisiko Alisa lähteä hänen kanssaan lomamatkalle, ensimmäinen ajatukseni oli: "Kuka haluaa vapaaehtoisesti ottaa parivuotiaan taaperon mukaan lomalle!?" Kun äitini oli saanut minut vakuuttuneeksi, että haluaisi ehdottomasti ottaa Alisan mukaan, aloin ajattelemaan, että miksipä ei. Luotan äitiini erittäin paljon kasvatusasioissa, joten jos hän oli sitä mieltä, että Alisa pärjää reissussa, niin uskalsin minäkin varovaisesti luottaa siihen.


Kuitenkin, mitä lähemmäksi matkaa tultiin, sitä enemmän aloin epäilemään, kuinka hyvä idea tämä lopulta oli. Salaa toivoin myös, että heidän lomamatkansa peruttaisiin tai matkatoimisto menisi konkurssiin.

Jos joku olisi minulta kysynyt mielipidettä muutama vuosi sitten, olisin varmaan ollut sitä mieltä, ettei kukaan kunnollinen äiti ole lapsestaan erossa tuntia kauempaa ja ei ainakaan viikkoa. Taas kerran oma rakas lapseni on opettanut minulle niin paljon. Nimittäin kaikki lapset eivät todellakaan voi olla äidistään erossa viikkoa ja siksi tässäkin tarvittiin meidän vanhempia harkintaa. Alisa on kuitenkin osoittanut käsittämättömän reippaaksi lapseksi. Toki Alisa on ollut myös satunnaisesti yökylässä, joten ihan kylmiltään häntä ei lähetetty lomareissulle. Tärkeää oli myös tietenkin se, että hän lähti sinne omien perheenjäsentensä kanssa, eikä vieraiden ihmisten. Meillä nimittäin isovanhemmat ja omat sisaruksemme ovat läheisiä perheenjäseniä ei "vain" pelkkiä sukulaisia.

Ja loistavastihan kaikki meni. Pieni aurinkoni oli reipas ja helppo matkaaja, joka hauskuutti kanssamatkustajia jutuillaan. Juttelimme päivittäin puhelimessa Alisan kanssa, eikä Alisa tuntunut kärsivän suuremmasta ikävästä, toki pientä ikävöintiä etenkin loppulomaa kohden oli ilmassa.


Kaikkiaan loma meni Alisan osalta paremmin kuin olisin uskonut. Itsestäni en voi sanoa samaa, mutta siihen palaan vielä myöhemmin. Onneksi Samulilla alkoi kesäloma, joten nyt Alisa saa olla kotona ja saa extra paljon huomiota, mikä on varmasti hyvä asia pienen erossa olon jälkeen.

Päästäisinkö Alisan uudelleen reissuun? Näiden kokemusten pohjalta kyllä, mutta en ihan heti, sillä viikko erossa oli itselleni todella raskas. Tietenkin välillä mietin, mitä kaikkea olisi voinut sattua, mutta toisaalta koska ja missä vaan voi sattua. Ylenpalttinen pelkääminenkään ei ole hyvä juttu.

Vaikka pystyn hyvin tuomaan omat mielipiteeni julki, enkä juurikaan välitä siitä, mitä muut ajattelevat, mietin hetken tämän postauksen julkaisemista. Tiedän, että aihe jakaa mielipiteitä, mutta toisaalta luotan kyllä itseeni, tunnen lapseni tarpeeksi hyvin, jotta uskalsin luottaa siihen, ettei tällaisesta erossa olosta ole hänelle vahinkoa. Toisaalta, olen myös onnellinen, että meillä on ihmisiä lähellä, joihin voin luottaa näin äärimmäisen paljon. :)

Ihanaa silti, että Alisa on kotona! Nyt paljon pusuja ja haleja! <3



torstai 16. kesäkuuta 2016

Mitäs me asunnonomistajat!?

Niin, mitäs me asunnonomistajat!? KYLLÄ! Nimittäin tänään meistä tuli virallisesti asunnonomistajia, kun kävimme pankissa allekirjoittamassa kauppakirjat. 

Ei kyllä ollut kovin juhlallinen olo kun hirveässä kaatosateessa juoksin autosta pankkiin, mutta toisaalta onhan tämä nyt iso asia! Vaikka yhteinen lapsi on totta kai kietonut meidät Samulin kanssa tiukasti yhteen, niin kyllä yhteinen asuntolaina saa meidät entistä enemmän nalkkiin toistemme kanssa. No onneksi mä ainakin olen mielelläni nalkissa Sampan kanssa, ei tunnu se lainan lyhentäminenkään niin pahalta hyvässä seurassa. :) 


Aasinsillalla päästään asuntolainasta eiliseen pankkiasiointiini, kun mun piti tallettaa käteistä rahaa tililleni. Nopeasti töiden jälkeen suuntasin lähimpään oman pankkini konttoriin, vain todetakseni, että kyseisessä konttorissa ei ole kassapalveluita. Kiroilin ja pärräsin siinä hetken itsekseni, että mikä se sellainen pankki on missä ei palvelua saa. Aikatauluni oli tietenkin niin tiukka, etten enää ehtinyt sellaiseen konttoriin, jossa olisi kassapalvelut.

Koska olen yleensäkin aina ajoissa kaikkien asioiden hoitamisessa (NOT!), mun olisi ollut lähes välttämätöntä saada rahat mahdollisimman pian tilille. Muistin, että nykyään on olemassa talletusautomaatteja, joten eikun googlaamaan! Löysin lähistöltä kyseisen härvelin ja hetken ihmeteltyäni osasin jopa käyttää sitä. Sain rahat suitsaitsukkelaan tililleni, eikä siinä tarvittu niitä kassapalveluita.

Miksi tämä oli musta hauska juttu? Siksi, koska olen töissä yrityksessä, joka vahvasti painottaa digitaalisuutta ja verkkopalveluita. Meillä perinteiset konttoripalvelut ovat jäämässä koko ajan taka-alalle ja pyörittelen näitä asioita paljon töissä sekä kannustan asiakkaita verkkopalveluihin. Silti olin aluksi niin vanhanaikainen, että kiroilin kassapalveluiden puuttumista, vaikka todellisuudessa talletusautomaatin käyttäminen oli yksinkertaista ja huomattavasti nopeampaa kuin pankkitiskillä asiointi! :) Tästä hupaisasta kokemuksesta tuli taas ammennettua uusia juttuja omaan työhön. 

Täällä jäädään odottelemaan elokuutaa ja kuumeillaan uutta sisustusta!
Vesisateesta huolimatta tänään on ollut hyvä päivä. :)

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kirjoitus koiranomistajille

Teidän koirat on hirveen sulosia ja ihania. Lemmikit on taatusti teille äärimmäisen rakkaita. Mun vanhemmilla on koira ja samoin toisella siskolla. Tiedän kuinka tärkeitä perheenjäseniä ne ovat. Se ei kuitenkaan poista sitä, että pelkään koiria. Tai no tähän kävisi ihan mikä vaan eläin, arastelen oikeastaan vähän kaikkia eläimiä.

Tuttuja koiria en tietenkään arastele niin paljon kuin vieraita. Tietenkin myös isot koirat ovat pelottavampia kuin pienet. Enää nykyään en pelkään niin paljon kuin joskus ennen, mutta vieras koira saa minut aina hieman jännittyneeksi. Etenkin jos se tulee vastaan irrallaan.


"Ei se tee mitään."


Meidän lähellä koira puri lasta vähän aikaa sitten. Yleisellä ja vilkkaalla polulla, missä itsekin olen joskus kävellyt. Kuulin huhua, ettei se ollut ensimmäinen kerta kyseisen koiran kohdalla. Minun mielestäni koirat eivät kuulu irrallisena yleiselle lenkkipolulle. Ymmärrän, että koira tarvitsee paljon liikuntaa ja vapaasti juosten energiaa saa purettua paremmin, mutta sen voi antaa tehdä paikassa, jossa ei ole muita liikkujia.

Mua ei lohduta sanat "ei se tee mitään." Ei se todennäköisesti teekään, mutta pelkään silti ja sitä pelkoa ei voi muuttaa noin vain. Minä en tunne koiraasi, enkä voi varmaksi luottaa, ettei se tee mitään, vaikka sinä ehkä voit.

Lapsuudessa en uskaltanut kulkea erään talon ohi, koska heidän koira tuli haukkumaan ja hyppimään aitaa vasten. Kiersin suosiolla toista, pitempää kautta. Kerran istuin myös puolituntia autossa koska entisen naapurini koira seurasi autoani pihaan ja hyppi autoa vasten. Tällaiset tilanteet eivät lievennä pelkoani tippaakaan. Onneksi suurin osa koiranomistajista on ajattelevaista porukkaa ja huomioivat myös meidät muut ihmiset. Ei olisi kiva jatkuvasti pelätä ulkona kävellessä.

Pelko äidiltä tyttärelle?


Alisan synnyttyä olen pohtinut, miten en siirrä pelkoani hänelle. Olisi ikävää, jos Alisa omien pelkojeni takia pelkäisi koiria koko loppuelämänsä. Tähän asti se on onnistunut hyvin, kiitos kilttien koirien joiden parissa Alisa on saanut rauhassa tutustua ja oppia käsittelemään niitä. Alisa onkin oikein eläinrakas, mutta myös rauhallinen ja lempeä paijatessaan koiria.

Mielestäni on tärkeää opettaa lapselle, miten koirien kanssa toimitaan ja käyttäydytään. Tietynlainen varovaisuus, etenkin vieraita koiria kohtaan on hyvä olla olemassa.


Pidäthän siis koirasi kiinni jatkossakin, ettei minun tarvitse pelätä ulkoillessani! :) 

Onko muita, ketkä pelkäävät koiria tai eläimiä ylipäätään? :)



PS. Muistakaa osallistua arvontaan!


*Osa kuvista sisareni ottamia.*


maanantai 13. kesäkuuta 2016

Iltavuorojen ihanuus

Vaikka mun työ on pääsääntöisesti säännöllistä päivätyötä, sisältyy siihen yleensä yksi iltavuoro viikossa. Mulle se sopii hyvin! Mä oon aikaisemmin tehnyt paljon vuorotyötä ja toisaalta tykkään myös siitä, että työaika hieman vaihtelee. Tietysti säännöllisessäkin työajassa on puolensa ja tykkään tehdä sitä perus kasista neljään vuoroakin.

Meillä pystyy onneksi aika paljon vaikuttamaan siihen, mikä päivä on iltavuoro. On helppo sumplia iltavuoro sellaiselle päivälle, jos on tarve mennä esimerkiksi pankkiin tai muille asioille aamulla. Tai monesti maanantaiksi on kiva mennä vasta iltavuoroon. Etenkin näin kesällä meillä tuppaa viikonloppuisin olemaan ohjelmaa, joten on ihan mukava mennä maanantaisin myöhempään töihin.


Nytkin kiireisen, mutta kivan viikonlopun jäljiltä menemme Samulin kanssa molemmat vasta yhteentoista töihin. Kunnon yöunet  ja rauhallinen aamu yhdessä starttaa uuden viikon mukavasti.

Etenkin näin kesällä iltavuorot on kivoja, kun ei tarvitse miettiä Alisan päiväkodista hakua. Samulilla alkaa nyt viimeinen viikko töitä ennen lomaa! Sitten meillä onkin täällä kuukauden verran koti-isä. Mitähän kaikkea nuo kaksi keksiikään. :) Juhannukseksi meillä on nyt tulossa yhteinen lomaretki saaristoon. Aiomme olla kaksi yötä reissussa ja viettää hieman erilaisen juhannuksen.

Tällä viikolla tulossa juttua näistä molemmista ja muutamasta muusta aiheesta!

Muistakaa myös osallistua tähän kivaan ARVONTAAN!

Kivaa alkanutta viikkoa! <3

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Blogiarvonta!

*Yhteistyössä Pikkune.fi kanssa*

*Nyt olis vuorossa arvontaa blogin seuraajille!*

*Ihana yhteistyökumppanini lastentarvikekauppa Pikkune.fi on lahjoittanut arvonnan palkinnoksi mahtavan pop up teltan, joka on helppo koota niin sisä- kuin ulkokäyttöön! Teltta menee myös pieneen tilaan kantokassissa (37x37), joten leikkien loputtua se on helppo säilyttää pienessä tilassa odottamassa seuraavia leikkejä.

Teltan mitat aukinaisena 93 x83 x 83 cm*

*Teltta on helppokäyttöinen ja hauska lisä lasten leikkeihin.*

Kuvat Pikkune.fi. Pallomeripallot ei sisälly arvontaan.

Arvonnan säännöt on tutut, eli:

*YKSI arpa kommentoimalla postausta*
*KAKSI arpaa jos olet lisäksi blogin lukija bloggerissa tai tykkäät Ihan vaan tavismutsista Facebookissa.*
*NELJÄ arpaa saat vielä jakamalla arvontaa somessa.*

*Anonyymit osallistujat, jätättehän sähköpostiosoitteen kommenttiinne.*

*Arvonta päättyy 19.6.2016*

ONNEA ARVONTAAN! <3

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Ripsienpidennysten plussat ja miinukset

Pienen blogihiljaisuuden jälkeen palaillaan taas linjoille! Tällä kertaa kevyemmillä aiheilla, tänään nimittäin aiheen ripset.

Sain alkuvuonna blogiyhteistyön kautta ripsienpidennykset ja kuinkas kävikään! Jäin koukkuun! Nyt huollatan säännöllisesti ripset Hiusmuotoilua tunteella Terhillä. Olen ollut todella tyytyväinen näihin ripsiin: kestävät, luonnolliset ja siistit.

Pidennysten ehdoton plussa on meikittömyys! Käytän nykyään vain todella harvoin meikkiä, koska ripsien ansiosta en koe tarvitsevani meikkiä kuin ehkä juhlissa. Ripset myös mahdollistavat pitempään nukkumisen aamuvuoroina, koska ei tarvitse meikata.


Lisäksi pidennyksillä saa silmiin sellaista näyttävyyttä, mitä ei ripsarilla saa aikaiseksi. En kuitenkaan haluaisi mitään megaripsiä, sillä ne tuntuisivat arkena jotenkin liioittelulta mielestäni.
Terhin tekemät ripset pysyvät tosi hyvin ja mulla huoltoväli onkin jopa neljä viikkoa. Vielä viimeisinä päivinä ripsiä on hyvin jäljellä, enkä näytä ainakaan omasta mielestäni valjulta. Toki aina huollon jälkeen ripset on parhaimmillaan.

Olen yllättynyt siitä, kuinka helppohoitoiset ripsienpidennykset lopulta ovatkaan. Itse harjailen ripset aamuisin ja suihkun jälkeen. Olen aika huoleton, enkä ole ripsien suhteen ylivarovainen ja hyvin ne ovat joka tapauksessa pysyneet.


Mitä huonoa pidennyksissä on? No toki niiden huollattaminen maksaa jonkin verran, mutta tähän asti olen ainakin ollut niin tyytyväinen, ettei hinta ole tuntunut pahalta. Välillä tuntuu myös haasteelliselta löytää aikaa huollolle, mutta kiitos Terhin monipuolisten aukioloaikojen, olen yleensä ajan lopulta löytänyt.

Tasaisin väliajoin Facebookissa tulee vastaan ammattitaidottomien pidennystentekijöiden taidonnäytteistä kuvia ja ne ovat kyllä järkyttäviä. Siksi suosittelenkin käyttämään oikeita ammattilaisia, halvin ei välttämättä ole paras vaikka poikkeuksiakin löytyy. Ripsien laittamisen ei kuulu kirvellä tai polttaa.

Saas nähdä koska maltan olla ilman ripsiä. Siihen voi mennä aikaa vielä! :)

Mukavaa perjantaita!

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Äitiyden vaietut tunteet

Olen kohdannut äitiyteni aikana myös sellaisia tunteita, joihin en oikein osannut varautua, koska niistä ei juurikaan puhuta. Sain idean tähän postaukseen jo kauan sitten kun katsoimme mieheni kanssa Marja Hintikka Live ohjelmaa, jossa käsiteltiin synnytystä. Keskustelijat hehkuttivat synnytystä voimaannutavana kokemuksena ja kuinka heti syttyi suuri rakkauden palo tätä pientä nyyttiä kohtaan. Varmasti suurimmassa osassa tapauksia näin onkin, mutta olisin kaivannut myös sitä toista näkökulmaa.

Kun Alisa syntyi, en saanut häntä ensimmäisenä syliini, vaan näin vain vilauksen tummasta paksusta tukasta kun hänet vietiin lämpökaapissa vastasyntyneiden teho-osastolle. Samuli pääsi heti katsomaan Alisaa ja tuli myöhemmin hakemaan minutkin. Kun pääsin lapseni sängyn vierelle, petyin. En siksi, että Alisassa olisi ollut jotain vikaa, petyin itseeni. Missä oli se hehkutettu helkutin suuri rakkauden palo tuota pientä ihmettä kohtaan. Tunsin olevani maailman tunnekylmin ihminen, tunteeton ihmishirviö. Totta kai tiesin rakastavani vauvaa ja halusin huolehtia hänestä, hän vaan tuntui aluksi aivan vieraalta.

Alisa vietti ensimmäiset kaksi vuorokautta teho-osastolla, jossa häntä hoiti aina oma hoitaja. Sain toki osallistua hoitoon, mutta päävastuu oli hoitajilla. Ne kaksi yötä, jotka vietin yksin osastolla surin ja lähetin itkunsekaisia viestejä Samulille siitä, kuinka surkea äiti olen. Kun Alisa vihdoin pääsi pois teholta ja muutamaa päivää myöhemmin pääsimme kotiin, saimme tutustua rauhassa ja aloin pikkuhiljaa kokemaan välähdyksiä siitä hehkutetusta tunteesta.


Nykyään tietenkin rakastan Alisaa eniten maailmassa.

Asiasta on ollut todella vaikea puhua kenenkään kanssa. Olen pelännyt, että minut tuomitaan huonona äitinä. Onneksi olen voinut kertoa Samulille tunteistani, se säästi minut syvemmältä masennukselta. Samuli ei koskaan tuominnut minua vaan antoi aikaa. Ja aika auttoi.

Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää, että aiheesta puhuttaisiin enemmän, sillä asian voi ymmärtää oikeasti vain sellainen ihminen, joka on kokenut saman. Itselläni ainakin oli kynnys puhua muille ihmisille juuri siksi, koska pelkäsin, että minua pidetään tunteettomana ihmisenä. Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, että meidän tilanteessa se "tunteettomuus" oli melko tavanomainen reaktio.


Tänään kun mietin asiaa, se tuntuu kaukaiselta asialta, jonka olen jo lähes unohtanut. Olen myös antanut itselleni anteeksi, sillä tiedän, rakastavani Alisaa nyt niin paljon kuin ikinä voin ja se on aika paljon.

Tämä postaus on ollut luonnoksissa blogin alkuajoilta lähtien, mutta olen tyytyväinen, että tänään uskalsin julkaista tämän. Vaikkei se helppoa ollutkaan! <3

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Ilmaista kesätekemistä

Kesä ja lomat verottaa monesti vanhempien lompakkoa, mutta onko suuri rahan kulutus välttämätöntä onnistuneeseen kesään? Uskon, että moni ilmainen tekeminen on yhtälailla kivaa ja mieleenpainuvaa, joten ajattelinkin koota tähän kaksitoista kivaa ilmaista kesätekemistä! Postauksessa on vinkkejä niin Turkuun kuin missä tahansa toteutettavaksi.


  • Lähde retkelle esimerkiksi metsään, jos haluaa retkeen vähän spesiaalimpaa jännitystä, kokeilkaa geokätköilyä! Geokätköily onnistuu lähes kaikkialla, sillä kätköjä löytyy Suomesta todella paljon. Googlatkaa ja kokeilkaa!

Ilmaista kesätekemistä


  • Hotellit ja asuntoautot on niin so last season! Lainatkaa teltta ja lähtekää yöksi telttailemaan. Joskus voi riittää ihan oma takapiha telttailuun! Telttailu on nimenomaan hyvää ilmaista kesätekemistä, jos sen vielä toteuttaa omalla takapihalla.

  • Tuleeko aina käytyä samassa leikkipuistossa? Lähtekää johonkin eri leikkipuistoon, ne kun on usein ihan ilmaisia. Turussa on mahtava seikkailupuisto, josta löytyy esimerkiksi eläimiä ja liikennepuisto, vieläpä ilmaiseksi.


Ilmaista kesätekemistä


  • Autoilu ei ole ilmaista, mutta jos liikutte autolla Suomessa, löytyy täältä monia upeita paikkoja, joissa käyminen ei maksa mitään. Esimerkkinä vaikka Lohtajan ja Kalajoen hiekkarannat.

  • Maisemat ei myöskään maksa mitään, Turussa ainakin Jätemäki ja Kakolanmäki ovat näköalojen puitteissa hyviä retkikohteita. 

  • Rannalla on kiva viettää päivisin aikaa, mutta jännittävää voisi olla myös yöuinti, joka tosin ei sovellu ihan pienimmille lapsille.

Ilmaista kesätekemistä


  • Sadepäivien pelastus on kirjastot ja monet museot joihin ei ole pääsymaksua. Niistä löytyy naperoille paljon ihmeteltävää.

  • Laivojen bongaus satamassa, sopivaan aikaan jos osuu Turussa niin Ruissalosta ja Hirvensalosta voi ainakin bongailla ohi lipuvaa viikkaria ja siljaa. Veneiden ja pienempien laivojen bongaus onnistuu Turussa esimerkiksi Aurajokirannassa.

  • Laivojen lisäksi esimerkiksi lentokoneiden tai junien bongailu voi olla mukavaa puuhaa, varsinkin jossei niitä näe joka päivä.


Ilmaista kesätekemistä


  • Omat eväät mukaan ja piknikille! Paikaksi kelpaa melkein mikä tahansa!

  • Turussa ainakin seurakunnat ja MLL järjestävät erilaisia kesäkerhoja, puistotoimintaa ja muuta ilmaista kesätekemistä, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Monilla paikkakunnilla on myös sellaista puistotoimintaa, joihin isomman lapsen voi jättää muutamaksi tunniksi puistotätien tai -setien ohjaukseen.

  • Mä tykkäsin mukulana käydä mato-ongella, vaikken madoista tai kaloista oikein pidäkään, Mun ensimmäinen onki taisi olla isän itse tekemä, joten edullisesti pääsee siinäkin!


Raha ei siis välttämättä ole edellytys onnistuneelle kesälle, ilmaista kesätekemistä löytyy kunhan käyttää edes vähän mielikuvitusta. Lopulta parhaat muistot saattavat syntyä ihan jostain muusta kuin huvipuistoista ja muista.


Pistäkääs teidän vinkit ilmaiseen kesätekemiseen jakoon! :)

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Toukokuun topit

Toukokuussa me vietettiin välillä kiireettömiä hetkiä, hitaita aamuja ja leppoisia iltoja. Sain myös vihdoin julkaista teille olevani Perheblogit.fi bloggaaja.






Oltiin ekaa kertaa päiväkodin kevätjuhlassa ja jätettiin haikeat hyvästit tutulle päikylle.



Juhlistettiin mukavaa äitienpäivää ja pohdittiin äitiyttä.



Ulkoiltiin Ruissalossa ja vietettiin huippu kesäinen päivä. Retkipäivä on ollut yksi tämän kesän parhaimpia tähän asti.



Loppukuusta päästiin vihdoin viettämään Samulin valmistujaisia ja oikein onnistuneet juhlathan niistä tuli!



Suosituimmat postaukset tässä kuussa olivat:


Kylläpä taas sattui ja tapahtui toukokuussa!
Nyt porskutetaan jo hyvää vauhtia kesäkuuta ja veikkaisin, että aika paljon sattuu ja tapahtuu tässäkin kuussa!

Ihanaa viikonloppua ihanaiset<3

torstai 2. kesäkuuta 2016

Kesäparveke

Viime viikonloppuisia valmistujaisjuhlia varten päätin myös laittaa meidän parvekkeen lopulliseen kesäkuntoon. Meidän kesäparveke on tänä vuonna täynnä valkoista ja vaaleanpunaista. Kukkalajikkeiksi valikoitui marketat ja pelargoniat.




En ole mikään viherpeukalo, enkä todellakaan kaipaa pihahommia tai rikkaruohojen nyppimistä, mutta parvekkeelle on aina kiva saada kesää erilaisilla kukilla ja yrteillä. Tulevassa kodissa meillä on koko takapiha laudoitettu terassiksi ja se on ehdoton plussa tällaisen laiskan puutarhurin mielestä.

Tykkään jonkin verran "kasvattaa" myös yrttejä parvekkeella... ...siis ostin kaupasta niitä valmiiksi kasvatettuja ruukkuyrttejä ja ja iskin kotona purkkeihin ja pihalle. Nyt meillä kasvaa persiljaa ja tilliä, helppoa ja nopeaa viljelyä. 


Yhtenä vuonna kasvatin ämpärissä perunoita, mutta tänä vuonna en taida jaksaa. Lähestyvä muutto rajoittaa puutarhurointiani, sillä mitä vähemmän tavaraa, sen vähemmän pakattavaa ja kannettavaa!

Löysin viime viikolla Lidlistä tuon ison valkoisen lyhdyn, joka sopii mahtavasti yhteen aikaisemmin hankkimani lyhdyn kanssa. 9,90€ hinta hyvänkokoisesta lyhdystä ei mielestäni ollut paljon. Olen yllättynyt viime aikoina, miten paljon ostettavaa olen löytänyt Lidlistä. Siellä ei voi heräteostoksilta välttyä!




Nyt otan kuitenkin tässä puutarhuroinnissa tavoitteeksi pitää parvekkeen kukkaset hengissä läpi kesän. Haluatteko lyödä vetoa onnistunko? Veikkaan, ettei tule olemaan helppoa, unohdan aina kastella kukkia. 

Onko teillä jo parvekkeet kesäkunnossa?

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kesäloman aika

...mutta ei minulla, vaan Alisalla.

Eilen Alisalla oli viimeinen hoitopäivä ja nyt on siis kesäloman aika ja tänään ensimmäinen lomapäivä. Kieltämättä iski haikea olo ja kyynel silmäkulmaan kun hain Alisaa viimeistä kertaa hoidosta. Etenkin kun Alisan hoitotäti puhui niin kaunisti meidän vekarasta.


Tänä keväänä olen ymmärtänyt, mikä merkitys hyvällä päiväkodilla on! Miltä tuntuisi mennä aamulla töihin, jos koko ajan pitäisi miettiä ja kantaa huolta, mitä hoitopäivän aikana tapahtuu? On ollut mukavaa mennä töihin kun voi turvallisin mielin luottaa oman aarteensa osaaviin ja lempeisiin käsiin. Meidän vanhalle päiväkodille iso peukku! Päiväkotitaival alkoi hyvillä fiiliksillä ja toivotaan, että se saa jatkoa myös syksyllä.

Miten muuten tulen kestämään ne lukuisat kevätjuhlat ja ryhmien/luokkien vaihdon, kun tämä ensimmäinen otti jo koville? En ole kovin herkkä ihminen, mutta kyllä sain tosissani nieleskellä kyyneleitä kun kävelimme Alisan kanssa kotiin päiväkodista.

Hyvä asia on kuitenkin se, että Alisalla on nyt 2,5 kuukautta lomaa ja vaikken itse yhtä pitkään saa lomailla, helpottaa tämä kuitenkin meidän arkea. Olen koko kevään mennyt mahdollisimman aikaisin töihin, jotta olen saanut haettua Alisan ajoissa. Nyt kesän ajan pystyn menemään myöhemmin töihin, mikä tarkoittaa pidempiä ja parempia yöunia, jee!


Mulla on hirveä suunnittelu juhannusta varten meneillään. Samuli on juhannuksena jo kesälomalla ja mullakin on kolme päivää vapaata. Tämä on siis pisin yhteinen loma-aikamme tänä kesänä ja olisi kiva kehitellä jokin reissu. Ahvenanmaata olen suunnitellut alustavasti, onko teillä antaa vinkkejä saaristoreissuun? Tai onko teillä mielessä jotain muuta kivaa kohdetta?

Vaikka omaan kesälomaan on vielä viikkoja aikaa, ollaan täällä kuitenkin ihan lomafiiliksissä.

Onko teidän joukossa kesälomalaisia? :)