keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Suosikit juuri nyt

Mitkä on mun suosikit tällä hetkellä? No se selviää tästä postauksesta!


Madventures
Huippua, että tämä mahtava sarja on taas alkanut uusintana. Katsomme Samulin kanssa sitä yhdessä ja matkakuume vain kasvaa! Jätkät on ihan käsittämättömän inspiroivia tyyppejä, mutta en mä ihan jokaiseen niiden juttuun lähtisi mukaan.



Instagram
Viime aikoina Instagram on ollut mun somekanavista aktiivisin ja ehdottomasti eniten aikaa mulla menee juuri sen ylläpitämiseen ja päivittämiseen. Kesää kohden tahti tuskin ainakaan hiljenee! Olen myös löytänyt paljon uusia ihania ja kauniita tilejä Instagramia selatessani, juuri nyt mun suosikkeja on lapsi-, ruoka- ja sisustusaiheiset tilit. Mun tilin löytää instasta nimellä @ilona_ihanvaantavismutsi.



Reino Nordin
Ihana ihana ihana Reino! En voi sille mitään, mutta biisi kuin biisi, niin kyllä uppoo! Siihen en ota kantaa, mitä heppu muuten sekoilee, mutta musiikki on. <3



Vaaleanpunainen
No se entinen inhokkiväri... Ensin Alisan vaatekaappi ja huone, sitten itselle takki, kodin muu sisustus... Entisestä inhokista on tullut suosikki!






Valokuvaaminen
Tämä menee aika yks yhteen tuon Instagramin kanssa. Tulee räpsittyä enemmän kuvia, kesä ja valo! <3


Sushi
Maistuuuuu! Voisin syödä pelkästään sushia juuri nyt!





Valoisat aamut
Herääminen ei tunnu yhtään niin kurjalta kun saa herätä ihanaan valoon. Parasta on jos ehtii juomaan aamukahvin kotona ja töihin kävellessä paistaa aurinko!



Koti & piha
Kevät ja kesä lisäävät mun innostusta sisustamiseen ja puutarhaan. Useamman kerran viikossa tuleekin toteutettua jokin uusi visio, mahtavaa!






Positiivisten asioiden listaaminen kuulemma lisää onnellisuutta, joten ainaisen negailun ja valittamisen sijaan on kiva hetkeksi keskittyä niihin pieniin positiivisiin asioihin joita elämässä on!



Mitkä on sun suosikit juuri nyt? :)

tiistai 23. toukokuuta 2017

Päivä jolloin inhosin itseäni

Mä olen lihonut. Mä tiedän sen ja mä näen sen. Kymmenen liikakiloa hiipi varkain. En antanut sen niinkään haitata, farkut vaihtui legginseihin. Olin itselleni armollinen, enhän minä ennenkään ollut välittänyt pahemmin miltä näytän.




Tuli jälleen kevät ja lämmin olisi tehnyt mieli pukeutua vähän kevyemmin, ei kaapuihin. Milläs pukeudut kun koko vaatekaapin sisältö oli vaihtunut varkain muistuttamaan munkkiluostarin kaapuvarastoa.

Vaikka olen äiti ja pyöreä nii kyllä minä haluaisin näyttää naiselta. Vaikka Samuli ei koskaan ole pienimmälläkään sanalla tai eleellä viitannut painooni, haluan minä hänen silmissään kuitenkin näyttää edes joskus nätiltä. Siis omasta mielestäni nätiltä.




Tuli päivä kun seisoin vaatekaapin edessä alusvaatteissa ja yritin etsiä jotain puettavaa. Siitä ei vain tullut mitään, koska inhosin niin suuresti itseäni ja sitä kautta ihan kaikkea sitä mitä puin päälleni.

Päätin jälleen kerran, että nyt on aika laihduttaa. Ja joo, varmasti se olisikin hyvä, jo ihan terveydenkin takia. Mutta totuuden nimissä, juuri sillä hetkellä siitä ei ollut mitää apua, minuutissa kun ei voi laihtua.




Pahimmalta tuntui seistä siinä itseään inhoten kun oma lapsi seisoo vieressä. Oli pakko työntää se kaikki oma paha olo pois, tyttärelleni en halua sitä oman kehon inhoamista tartuttaa. En halua hänen oppivan sellaista. Hän on kaunis, täydellinen.

Sitten päätin, nyt riittää. Puin vaatteet, meikkasin ja laitoin hiukset. Tänään en voi olla laihempi, kauniimpi, kiinteämpi... Tulevaisuudessa voin vaikka olla, jos teen töitä sen eteen, mutta en aio käyttää siihen kuluvaa aikaa itseni inhoamiseen. Haluan pitää itsestäni myös tällaisena kuin olen nyt.



Sinä päivänä viihdyin kameran edessä paremmin kuin aikoihin. Ja sen näkee myös tämän postauksen kuvista, näin montaa kuvaa en ole julkaissut itsestäni piiiiiiiitkään aikaan. 

Siitä päivästä tuli päivä jolloin päätin taas rakastaa itseäni.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Piristysruiske Linnateatterissa

Mulla oli viikolla onni päästä mukaan turkulaisten ja lähiseudun bloggareiden kanssa Linnateatterin järjestämään bloggaajailtaan. Olin niiiin innoissani kutsusta, sillä rakastan teatteria!

Kiirehdin juoksujalkaa suoraan töistä Turun keskustaan Linnakadulle ja noh, olin ihan räjähtäneen näköinen päästessäni perille! Kiva kun mä oon tällainen homssu! Onneksi bongasin heti tuttuja, joten olo hieman helpottui, en ole parhaimmillani kokonaan vieraassa seurassa.

Bloggaajailta alkoi kuohuvalla ja Linnateatterin johtajan Kalle Lambergin tervehdyksellä. Lamberg kertoi meille hieman teatterista ja sen toiminnasta. 


Linnateatteri


Parin postauksen takainen Kesälistani sai hieman jatkoa, sillä meille esiteltiin tulevan kesän kesäteatteriesitys, Haluatko mökkiläiseksi. Suomalaiseen kulttuuriin vahvasti liittyvä mökkeily on tietenkin vahvassa osassa tässä esityksessä ja kuulimme tulevasta esityksestä sen ohjaajan Kari-Pekka Toivosen sekä näyttelijöiden Arttu Kapulaisen ja Valtteri Roihan kertomana. Kapulaisen ja Roihan lisäksi esityksessä näyttelee Minna Kivelä, joka ei tällä kertaa päässyt paikalle, mutta on mun mielestä yksi hauskimmista naisnäyttelijöistä, joten, TAHDON, tahdon nähdä tämän esityksen kesällä!


Kuva: Otto-Ville Väätäinen ja Emmi Gröhn

Haluatko mökkiläiseksi -esityksen lisäksi listalleni päätyivät myös kesällä esitettävä lapsille suunnattu teatteriesitys Herra Hakkarainen ja syksyn Tatu ja Patu. Olemme Alisan kanssa jo muutaman kerran olleetkin teatterissa, joten uskon hänen jaksavan katsoa esitykset helposti. Esitykset on suunnattu yli kolmevuotiaille. 

Aikuisten esityksistä minua kiinnosti etenkin suosittu ja kehuttu Pomo! sekä Muija ja tosimuija, joka tosin valitettavasti osuu meidän hääpäivälle, joten ainakin tällä kertaa se jää näkemättä, mutta kenties joskus toiste? Loppusyksylle on myös luvassa Paskanpalvelun ilta, joka kuulosti niin hullulta ja hauskalta, että sinne on ehkä Samulin kanssa päästävä!

Samalla kun kuulimme tulevasta ohjelmistosta, saimme nauttia teatteriravintolan herkuista!

Linnateatteri




Meille oli katettu vaikka mitä herkkuja, jotka oli kaikki todella maistuvia, mutta jos joku pitää erikseen mainita niin alkuruoaksi tarjoiltu savubataattikeitto ja sitrustofu oli aivan törkeän hyvää! Näitä ja monia muita herkkuja on mahdollisuus nauttia aina esitysten yhteydessä.


Linnateatteri

Linnateatteri

Linnateatteri



Ilta päättyi vielä JukkaK & Divet -shown nauruun. Nauroin esityksessä jatkuvasti ja nautin loistavasta showsta. Marko Vainion Divet-shown näin itse aiemmin talvella Tallink Megastarin neitsytmatkalla, mutta tällä kertaa esitys oli eri ja edelleenkin ihan sairaan mahtava!

Tosi kiva muuten katsella miehen sääriä, jotka on kymmenen kertaa paremmat kun sun omat... :D

Kuva: Alex Aalto

Huhhuijaa kuinka hauska ilta meillä oli! Ihana piristysruiske tavalliseen arkeen. Teatterikärpänen puraisi taas kovasti ja kohta on taas mentävä!

Me bloggaajat saimme vielä Huumorin kukat muistoksi illasta ja ehdimmekin jo istuttaa sen Alisan kanssa. Instagramista voitte seurata kukan kasvamista ja kannattaa seurata myös #huumorinkukka niin löydätte muidenkin bloggareiden kukkia!





Kiitos bloggajatutuille seurasta ja Linnateatterin väelle hauskasta illasta, pian nähdään taas!

perjantai 19. toukokuuta 2017

Kesää olohuoneeseen

Alisan takia meidän olohuoneen sisustus meni vähän uusiksi! Ei, tällä kertaa hän ei tuhonnut mitään, mutta shoppaillessani hänelle, tulin vähän uusineeksi meidän sisustusta. Olin tekemässä tilausta verkkokaupassa kun päätin ihan vaan pikaisesti vilkaista, mitä H&M Home tarjoaisi...

Meidän kodissa on tarkoituksella melko hillityt värit: valkoista, mustaa, harmaata... Näin kesää kohden olohuoneemme kaipasi kuitenkin hieman lisää väriä, joten päädyin tilaamaan vähän piristystä! Viime vuonna väri oli keltainen, (hassua muuten katsoa kuvia vuoden takaa meidän vanhasta kodista.) Tänä vuonna väreiksi valikoitui minttu ja vaaleanpunainen, niitä ei ole aikaisemmin meidän olohuoneessa nähtykään.






Jostain kierosta syystä olen nyt vähän ihastunut tuohon vaaleanpunaiseen, jota ennen inhosin. Sitä on hiljalleen hiipinyt niin Alisan vaatekaappiin kuin omaan vaatekaappiini sekä sisustukseen. Heh. Syytän Alisaa! Hänen huoneesta ja vaatekaapista tämä lähti aikanaan! ;D Mintunvihreä ja vaaleanpunainen ovat onneksi sellaisia värejä meillä, että mikäli kyllästyn niihin olohuoneessa, ne sopivat sitten siis Alisan huoneeseen myöskin.

Alisan huoneeseen olin kaipaillut jo pidemmän aikaa uutta valkoista pöytää mohlon keltaisen Lack-pöydän tilalle. Mietteissäni oli samantyylinen pöytä kuin olohuoneessamme ollut pyöreä puinen sivupöytä. Sopivaa ei vain tuntunut löytyvän ja harmittelinkin, etten aikoinaan tajunnut ostaa kahta samanlaista pöytää.

Olohuoneen pöydän siirtäminen Alisan huoneeseen kävi mielessä aikaisemmin, mutta en toisaalta halunnut luopua olohuoneen apupöydästä, siihen sai näppärästi laskettua esimerkiksi kahvikupin tai naposteltavat. Yhtenä päivänä selailin jälleen ruotsalaisen tavaratalon valikoimaa ja iskin silmäni pieneen metalliseen pöytään. Tajusin miten se sopisi täydellisesti yhteen meidän Hay Trayn kanssa. Väri, tyyli ja materiaali olisivat näin yhtenäiset pöydissä, joten päätin lähes samalta istumalta lähteä hakemaan kyseisen pöydän.






Pöytä todella sopii edeltäjäänsä paremmin olohuoneeseen ja Alisan huoneen ilme muuttui vaaleamman ja siromman pöydän myötä ihanan keveäksi. Olohuoneen uusi pöytä ja Alisan huoneen uusvanha pöytä olivat siis oikein hyvä ratkaisu!


Meidän olohuone on taas asteen verran valmiimpi, samoin Alisan huone. Hiljalleen sisustamisessa on kyllä se hyvä puoli, että oma koti pysyy koko ajan kiinnostavana ja kiehtovana. Hiljalleen löytyy myös se oma tyyli, sehän on tärkeintä. Siis, että itse viihtyy kodissaan ja täällä minä kyllä viihdyn! :)


Ihanaa viikonloppua! <3


keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Se on päivästä kiinni

Viime aikoina olen entistä enemmän huomannut, että mun mielialat vaihtelee vähän päivän mukaan. Toisena päivänä saatan olla todella tarmokas, toisena päivänä ihan rättiväsynyt.

Sinänsä vähän hassua, ettei viikonpäivällä ole merkitystä, joskus saatan olla väsynyt alkuviikosta ja pirteä loppuviikosta, joskus taas päivastoin. Yöunillakaan ei tunnu olevan yksiselitteistä merkitystä, sillä joskus jaksaa lyhyemmillä unilla ja joskus taas väsyttää hyvienkin yöunien jälkeen.






Sen verran olen kuitenkin oppinut ennakoimaan, että niinä hyvinä hetkinä koitan jaksaa tehdä enemmän kotitöitä. On huomattavasti helpompaa hyvänä päivänä pestä pari koneellista pyykkiä, kuin huonona päivänä edes sitä yhtä. Yritän kuitenkin opetella siihen, etten kerralla huhkisi itseäni aina ihan piippuun ja sitten kärsisi väsymyksestä. Yllättävän vaikeaa!

Keskellä kiireisiä vuosia, huomaan sillä väkisinkin olevan vaikutusta myös parisuhteeseen. Ei meillä todellakaan mitään kriisiä ole, mutta välillä illalla sitä huomaa, miten vähälle aika toisen kanssa on jäänyt tai miten vähän sitä on tullutkaan toista huomioitua. Myönnän, että juuri tällä hetkellä tuntuu, että iltaisin istun ihan liikaa nenä kiinni koneessa, enkä muista kysyä toiselta juuri mitään. Se ärsyttää. Siksi yritän löytää tähän kaikkeen sellaisen rytmin, että aikaa jäisi taas tuolle miehellekin. Iltaisin huomaan miettiväni sängyssä, että johan tässä on ikävä ollutkin, kun muutama päivä on mennyt kutakuinkin läpsystä vaihtaen ja aamulla pikaisien hyvää työpäivää -toivotusten jälkeen molemmat omille teilleen.

Lähestyvä kesä ja valo antavat kyllä paljon anteeksi, tuntuu kuin illat olisivat yhtäkkiä pidentyneet ja aikaa on ihan eri tavalla. Yritänkin hyödyntää sitä painamalla Samulin poissa ollessa illalla pitkään blogijuttuja, että voisin höllätä niinä iltoina kun olemme molemmat kotona.




Mä olen myös huomannut, miten toimiva arki on tiimityöskentelyä, toinen kun ei jaksa, toinen kannattelee. Keskellä yötä iskee oksennustauti tai lapsi pissaa sänkyyn tai sattuu joku muu härdelli. Ne on just niitä hetkiä kun miettii, että onneks tuo toinenkin on yhtälailla tässä mukana.

Ja kas näin, väsymyksestä, valosta ja kotitöistä päästiin sujuvasti syvälliseen parisuhdepohdintaan. Nyt on ehkä hyvä lopettaa, ennen kuin alan enemmän ratkomaan esimerkiksi maailman rauhaan liittyviä kysymyksiä tai muuta syvällistä.


Terveisin yksi tuulella käyvä. Joskus hyvällä tuulella ja joskus pahalla tuulella! <3

tiistai 16. toukokuuta 2017

Mustikka-smoothiekakkuset

Ensin tuli smoothiet, sitten smoothiekakut, nyt ajattelin jakaa teille smoothiekakkusten ohjeet. Nämä maistuu superisti vaikka aamupalaksi ja valmistuu helposti yön yli jääkaapissa. Mä tein näitä 3 x noin 2dl jälkiruokakulhoihin.

Nämä on kivaa vaihtelua tavalliselle smoothielle ja vähän juhlavammat ja leivosmaisemmat, mutta kuitenkin terveellisempi vaihtoehto.  




Tarvitset:



4kpl liivatetta
100g mustikoita (pakaste tai tuore)
1 banaani

3dl jugurttia
3tl vettä
puolikkaan limen mehu

koristeeksi pensasmustikoita ja limeä




  • Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
  • Tee blenderissä tai sauvasekoittimella tavallinen smoothie aineista.
  • Mikäli maku on liian hapan, voi joukkoon lisätä vähän sokeria tarvittaessa, banaani kuitenkin toi omaan makuuni tarpeeksi makeutta.
  • Kun liivatteet on pehminneet, kiehauta vesitilkka ja sulata liivatteet joukkoon.
  • Kaada liivatteet hiljalleen smoothien joukkoon hyvin sekoittaen.
  • Kaada annoskuppeihin ja laita jääkaappiin.
  • Anna jähmettyä useampi tunti, mielellään yön yli.
  • Koristele halutessasi.




Näitä tullaan varmasti näkemään meidän aamupalapöydässä jatkossakin!

Kokeilkaa tekin!

maanantai 15. toukokuuta 2017

Häiden vieraslista - voi mikä urakka!

Hain eilen mieluisan paketin postista, nimittäin meidän hääkutsut! En ole todellakaan mikään askarteluihminen, joten tilasimme kutsut valmiina ja hyvä niin: ne on täydelliset meidän häihin! Kutsut lähtevät pikapuoliin postiin vieraille, joten ajattelin hieman avata meidän ajatuksia vieraslistan suhteen.




Listan runko on ollut jo iät ja ajat valmiina. Sen viimeistely vain on kesken vähän vieläkin. Aikamoinen urakka on ollut koko lista.

Kuka kutsutaan - ketä ei?

Vieraslista on siitä kovin viheliäinen, että kutsuttavien määrä on pakko rajata johonkin. Meillä sinänsä hääpaikka ei ole rajoittava tekijä, mutta budjettia laatiessamme totesimme, että pyrimme noin sataan vieraaseen, joista toki lähes parikymmentä on lapsia ja osa ihan sylivauvoja.

Sata vierasta tuntui muutoinkin parhaalta vaihtoehdolta. Tärkeintä meille oli kutsua oikeasti läheiset ihmiset, ystävät ja sukulaisia. Halusimme painottaa vieraslistan ihmisiin, joiden kanssa olemme muutenkin tekemisissä. Loppumetreillä tuo lista hieman venyi, mutta ei onneksi liiaksi. Kutsuttavia on kaikkiaan hieman reilu sata.



Meillä ei pahemmin ole tullut erimielisyyksiä siitä ketä kutsutaan ja ketä ei. Olemme olleet aika samoilla linjoilla kutsuttavista ja että esimerkiksi sukulaisten kohdalla raja vedetään serkkuihin. Olen kuullut, että monesti parit haluavat kutsua yhtä monta vierasta molempien suvusta, mutta meillä on niiiiin eri kokoiset suvut, ettei se olisi ollut juuri mitenkään mahdollista. Vaikka minun varsinaisia sukulaisia häissä tulee olemaan huomattavasti vähemmän kuin Samulin, en koe sitä mitenkään häiritsevänä, tuleehan niistä Sampan sukulaisista sinä päivänä muutenkin virallisesti minun sukulaisia kuitenkin.




Meillä on paljon yhteisiä kavereita, joten sinänsä kaveripiiristä kutsuttavat olivat aika selkeitä valintoja. Toki molempien osalta kutsutaan myös niitä omia kavereita.

Monet viettää nykyään lapsettomia häitä, jotka sinänsä on oikein jees ja sallittua ehdottomasti! Meillä on sen verran paljon läheisiä lapsia ja tietenkin Alisa, ettemme edes ajatelleet lasten rajaamista pois juhlistamme, olisihan se ollut aika hassua viettää häitä ilman Alisaa tai niin, että Alisa olisi ollut ainut lapsi. Tarkoitus kuitenkin on, että loppuilta vietetään pääsääntöisesti aikuisten kesken. Meillä ei tosin ole mitään tiettyä kellon aikaa sille, koska alkaa vain aikuisten juhlat, mutta luotan tässä vieraiden arvostelukykyyn omien lasten kohdalla.



Luulen, että lopulta löydettiin hyvä balanssi vieraslistan suhteen. Aina on joku, joka varmasti jää miettimään, miksei ehkä saanut kutsua. Toivon kuitenkin, ettei kukaan lopulta loukkaannu valinnoistamme.

Minkä verran teidän häissä on/oli vieraita ja tuottiko listan teko harmaita hiuksia?