perjantai 20. huhtikuuta 2018

Reissusuunnitelmia Islantiin

Matkakuumeiluni laantui alkuvuoden jälkeen hetkeksi, mutta nosti jälleen pari viikkoa sitten päätään. Kesäkuinen Islannin reissu kolkuttelee jo parin kuukauden päässä ja lähiaikoina olen kuluttanut lukemattomia tunteja matkablogien ja -oppaiden parissa. Olen korviani myöten rakastunut maahan jo ennen kuin olen päässyt sinne. 

Suunnitelmat menivät hetki sitten uusiksi ja reissusta on tulossa varsinainen road trip, mutta sehän sopii. Lukemani perusteella Islannissa parasta on juuri luonto ja saaren kiertäminen. Koko saarta emme ehdi kiertämään, mutta teemme kattavia päiväreissuja länsi- ja etelä-Islannissa. Olemme varanneet ensimmäiset kaksi yötä Reykjavikista, kolmannen yön aivan ihanasta majatalosta maaseudulla ja viimeinen yö vietetään vielä Reykjavikissa. Etenkin odotan tuota maaseudun majataloa, se sijaitsee keskellä ei mitään ja ikkunoista voi ihailla lähes autiota maisemaa. Vain luonto ympärillä.


Kuva ladattu Pixabay



Matkasuunnitelmamme näyttää tältä tällä hetkellä:

Päivä 1. Saapuminen iltapäivällä Islantiin, vuokra-auto alle ja kohti Reykjavikia. Emme ehdi uhraamaan ihan hirveästi aikaa itse pääkaupungille, mutta toivon, että ehtisimme illalla hieman tutustumaan myös itse Reykjavikiin.

Päivä 2. Lähdemme autolla kohti länttä ja Snaefellsnesin niemimaata. Tämä kohde tuli viimeisenä meidän matkaohjelmaan, mutta näin sieltä niin mahtavia kuvia, että se oli pakko lisätä listalle. Päivän tarkoituksena on spottailla näitä huikeita maisemia ja ainakin pulahtaa yhteen kuumaan lähteeseen keskellä huikeita maisemia. Päivänohjelma tarkentuu vähän kellon ja jaksamisen mukaan. Mikäli emme jaksa/ehdi kiertää koko niemimaata, palailemme samaa reittiä takaisin pääkaupunkiin, missä vietämme toisenkin yön. (Päivän kohde ympyröity mustalla kartassa)

Päivä 3. Päivä on pyhitetty yhdelle Islannin kuuluisimmista turistialueista eli Golden circle -kierrokselle, luvassa siis ainakin Geysir ja muutama vesiputous. Muutakin mielenkiintoista olen listaani lisännyt, mutta ne ovat myös hieman säästä riippuvaisia, joten suhtaudutaan niihin varauksella. Kolmannen yön yövymme tosiaan maaseudulla, jotta voimme seuraavana aamuna jatkaa eteenpäin vähän pidemmälle. (3. ja 4. päivän reitti punaisella)

Päivä 4. Aamulla jatkamme pitkin etelä-rannikkoa ainakin Vikin saakka katsomaan mustia hiekkarantoja ja jylhiä kallioita. Paluumatkalla Reykjavikiin haluan käydä pulahtamassa autiolla uima-altaalla laaksossa vuorten keskellä. Kuumassa vedessä rentoutuminen päivän päätteeksi tekee varmasti kutaa.

Päivä 5. Viimeinen päivä! Lentomme lähtee vasta illalla, joten päivällä suuntamme vielä Blue Lagooniin kylpemään. Kylpylä sijaitsee lähellä lentokenttää, joten siksi siellä on järkevää käydä joko ensimmäisenä tai viimeisenä päivänä. Olemme jo varanneet liput tänne ja suosittelen sitä vahvasti, sillä osa kellonajoista oli jo myyty loppuun meidänkin päivältä. Lippujen suolainen hinta mietitytti ensin (meiltä yhteensä 160€, Alisa on ilmainen...) Luin kuitenkin sen olevan sellainen paikka, johon kerran elämässä on mentävä, joten kyllähän se sitten on. (Päivän suurpiirteinen reitti keltaisella)


Anteeks tämä GoogleMapsista screenshotattu kartta. xD


***


Melkoinen road trip on siis luvassa ja paljon nähtävää, olemme kuitenkin päättäneet tällä lomalla juuri hankkia niitä elämyksiä. Onneks olemme kaikki tottuneita autoilijoita, joten uskon reissun sujuvan iisisti, vaikka päivät tulevat varmasti olemaan pitkiä. Alisalle ehkä täytyy varata jotain tekemistä pidemmille pätkille, mutta muuten tulemme pysähtelemään sen verran usein ja uskon, että maisemissa on nähtävää myös lapselle.

Kun Islantiin kerran mennään, pitää ottaa ilo irti myös kuumista lähteistä ja siksi lähes joka päivälle on luvassa kylpemistä ja ihan sitä varten tilasin uuden uimapuvunkin. Oli muuten vähän vaisu valikoima perus mustista uimapuvuissa, joissa kaula-aukko ei olisi napaan sakka tai kyljissä ei olisi aukkoja tai jotain muuta kummallista. Tuollaiset mun päällä näyttäisi enemmänkin naurettavilta kuin tyylikkäiltä. Lopulta löysin ihan tavallisen mustan uikkarin. :D Muuten reissukassin sisältö vaikuttaisi olevan lähinnä sadetakkia, tuulitakkia, lenkkareita, vaelluskenkiä, kuivia sukkia jne. Korkkareille ja mekoille ei taida tällä reissulla olla käyttöä.

Islannissa on niin paljon nähtävää, että reissun keston olisi voinut moninkertaistaa, kartasta huomaatte miten pienen osan ehdimme nähdä. Minulla on kuitenkin noin 20 kohdan lista nähtävyyksistä, joita noilla reiteillä on, joten eiköhän me kuitenkin jotain nähdä. Islannin hintataso edelleen hirvittää vähän, mutta onneksi luonnosta nauttiminen on enimmäkseen maksutonta ja se ehdottomasti on reissun tärkein tavoite. Kuten Alisa totesi: Melkomoinen seikkailu tulossa!

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Keskimääräistä nuorempi äiti saa todistella enemmän olevansa hyvä äiti?

Suomessa ensisynnyttäjät ovat keskimäärin 29-vuotiaita, kertoo Tilastokeskus. Keskimäärin minulla ei pitäisi siis olla vielä lasta, täytinhän vasta 27 vuotta. Alisan syntyessä olin 23-vuotias, selvästi keskimääräistä nuorempi siis. En kuuna päivänä olisi ennen raskautta voinut kuvitella miten paljon se näkyisi äitiydessäni. En koskaan ennen ajatellut olevani varsinaisesti nuori äiti. Ainakaan niin nuori, että se aiheuttaisi kummallisia tilanteita.

Mulla oli raskausaikana todella monta terveydehoitajaa neuvolassa, kenestäkään ei tullut mulle sitä omaa neuvolantätiä. Yksi kerta on kuitenkin jäänyt mieleen, koin tuolla käynnillä hirveää ahdistusta siitä, miten minua ei kohdeltu aikuisena vaan ihan teininä. Olin ottanut etukäteen selvää, että seuraavalla kerralla isän olisi hyvä olla mukana ja kysyinkin tästä erikseen. Vastaukseksi sain, että isä voi olla mukana JOS hän on mukana kuvioissa. Puna nousi poskilleni, olin todella hämmentynyt. Kyllähän sieltä papereista olisi pitänyt käydä ilmi, että se isä asuu samassa osoitteessa kuin minäkin. Jokseenkin käsittämätön aivopieru hoitajalta korostaa sanaa JOS... Ihan kun se nyt olisi tavallisinta, että äiti ja isä eivät asu samassa osoitteessa?

Kaikenlaisissa kerhoissa olin poikkeuksetta aina nuorin. Pari kertaa sain kuulla kuinka nuori olen ja kuinka joku ei olisi voinut kuvitella hankkivansa lapsia samassa iässä. Yritin aina ajatella, ettei kyseessä ollut omien valintojeni kritisointi, mutta kieltämättä se joskus hieman harmitti.




Nuori perhe = köyhä perhe?



Kerran yhdessä kerhossa sain kassillisen vaatteita kommentilla "teillä on näille varmaan tarvetta.." Ei siinä, ne olivat kerhon "saa ottaa ilmaiseksi" laatikosta jämät, jotka eivät siis olleet kelvanneet kellekkään, mutta meillehän ne varmasti kelpaa koska olemme nuori (=köyhä) perhe. Hassua sinänsä, että minulle on aina ollut tärkeää, että Alisa on hyvin ja kauniisti puettu, en voi siis parhaalla tahdollanikaan kuvitella, että ainakaan lapseni vaatteista olisi voinut saada sen käsityksen, että meillä olisi ollut näille vaatteille tarvetta. Ymmärrän, että se oli kaunis ajatus, mutta miksi niitä tarjottiin meille? Eipä ole tullut muuta syytä mieleen kuin se, että olin nuorin äiti ja huomattavasti nuorempi kuin muut.

Rahasta puheenollen, usein sanotaan, että lapset halutaan vasta kun on taloudellisesti turvallinen tilanne. Itse valmistuin juuri Alisan synnyttyä ja Samuli vähän sen jälkeen. En kuitenkaan koe, että taloutemme olisi ollut huonolla tolalla tuolloinkaan, olimmehan molemmat olleet useamman vuoden töissä. Toki nykyisellään molempien ollessa vakituisesessa kokoaikaisessa työsuhteessa tilanne on jokseenkin eri kuin silloin. Mutta ei meillä superniukasti eletty, vähän katsottiin mihin törsäillään, mutta koskaan Alisalta ei ole mitään puuttunut.

Itse irtisanouduin vakituisesta työsuhteesta äitiyslomalla, koska tuntui, etten halua enää ravintolahommiin palata. Kotona ehdinkin pyörittelemään ajatuksia ja miettiä mitä haluan. Lopulta tein alanvaihdoksen ja sain nykyisen työpaikkani, minne menin suoraan kotona vietetyn parin vuoden jälkeen innosta puhkuen. Ilman vanhempainvapaata saattaisin olla ihan eri kuvioissa kuin nykyään, enkä todellakaan tarkoita, että olisin tuolloin edempänä urallani, päinvastoin. Mulle vanhempainvapaa antoi hyvän tauon miettiä rauhassa tulevaisuutta ja lopulta kaikki meni parhainpäin. En siis todellakaan koe, että Alisa olisi syntynyt väärään aikaan, vaan todellakin juuri oikeaan aikaan.





Aina nuorin


Niissä kerhoissa olin aina nuorin. Vanhempainilloissa olemme yleensä aina nuorimmat. Hassua sinänsä, mutta Alisan päiväkodissa en ole koskaan kokenut vähättelyä ikämme suhteen, mutta meillä onkin aivan huippu päiväkoti ylipäätään. Joskus vanhempainilloissa tai harrastuksissa tuntuu, etten pääse välttämättä muiden juttuihin mukaan, mutta se voi johtua myös itsestäni ja siitä, että kuvittelen muiden pitävän minua niin nuorena. Se on tyhmää, mutta olen niin monta kertaa törmännyt niihin stereotypioihin ikäni suhteen, että yritän vältellä uusia tilanteita. Joskus pelkään, ettei minua oteta tosissaan koska olen niin nuori. On jännää miten kaikki tämä on tullut kuvioihin vasta sen jälkeen kun tulin raskaaksi, ennen sitä en todellakaan ollut ajatellut, että minua pidetään tavattoman nuorena äitinä.

Toisaalta taas muistan omasta lapsuudestani, miten siistiä oli kun omat vanhempani olivat aina nuorimmasta päästä kun olin kouluiässä. Alisalla on verrattaen aika nuoret isovanhemmat ja sen koen hyvänä asiana. Toivon, että tulevaisuudessa Alisa ainakin kokee meidän nuoren iän enemmän positiivisena kuin negatiivisena asiana. 




Itse en enää niin paljoa stressaa ikääni, vuosien varrella olen saanut itsevarmuutta sen suhteen, että tiedän olevani hyvä äiti. Olen ylpeä lapsestani ja siitä miten minä ja Samuli olemme onnistuneet hänen kasvatuksessaan, Alisa on huipputyyppi! En kadu päivääkään että minusta tuli äiti 23 vuotiaana. Kaikista ei varmasti olisikaan ollut äidiksi samassa iässä, onneksi voin itse kuitenkin seistä omissa kengissäni. Just nyt 27-vuotiaana elämä on huippua, niin äitinä, vaimona kuin ihmisenäkin. 

Keskimääräistä nuorempana äitinä olen joutunut jonkin verran todistelemaan sitä, että olen hyvä äiti. Kun olen huomannut ikääni koskevaa arvostelua, olen halunnut entistä kovemmin todistaa, että minä olen hyvä äiti. Tämä on opettanut itselleni myös sen, etten arvostele toisia äitejä iän, statuksen tai minkään muun perusteella. Tiedän, ettei hyvä äitiys ole mistään yhdestä tekijästä riippuvainen, eikä todellakaan iästä riippuvainen.

Luulen, että moni teistä on kokenut samanlaista vähättelyä, jos olet keskimääräistä nuorempi tai vanhempi, aiheuttaa se kummeksuntaa. Kuulen mielelläni teidän kokemuksia! <3

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Diy amppeli HELPOSTI

Tässä postauksessa on helpon diy amppelin ohje! Kevät tulee kohisten ja mulle on iskenyt joka vuotinen pihanlaittovimma. Viime vuonna meidän pieni piha laitettiin kevätkuntoon. Tänä vuonna hommiin on päästy muutama viikko myöhässä, mutta nyt siivoilu ja järjestely on aloitettu. Olen hankkinut hieman uusia pihakalusteita ja aloittanut suunnittelemaan uusia istutuksia niin etupihalle, kuin takapihan patiolle.

Meidän takapiha on aidattu suht korkealla aidalla ja jo viime vuonna mulle aiheutti hieman harmaita hiuksia nuo ruskeat lautaseinät, ne ei ole kaikista kauneimmat. Nyt aloin hieman kartoittamaan, millaisia vaihtoehtoja olisi aidan koristamiseen esimerkiksi erilaisten kasvien avulla. Olen miettinyt erilaisia kiinnitettäviä ruukkuja yms., mutta seinien paksuus ei oikein anna myöden tälle. Pinterestissä näin kuitenkin upeita amppeleita, jotka oli toteutettu itse naruista. Päätin kokeilla moista, sillä se ratkaisisi seinäongelmani helposti! Tässä siis diy amppeli, jonka toteutat helposti ja nopeasti.




1. Diy amppeli syntyyn kahdeksasta saman pituisesta narusta. Pituus riippuu tietenkin vähän siitä, miten suuri ruukku sinulla on ja kuinka korkealle sen laitat roikkumaan. Kannattaakin hieman mittailla ja mallailla sopivaa mittaa ja lisätä siihen hieman, jotta amppelissa on pelivaraa. Naruja on kuitenkin lopussa helppo lyhentää.

2. Tasaa narut ja sido toiseen päähän solmu.

3. Yhdistä kaksi vierekkäistä narua toisiinsa solmulla. Solmujen on tarkoitus tulla samaan kohtaan. Itse sidoin solmut noin 6cm päähän isosta solmusta, mutta etäisyys riippuu hieman ruukun koosta. Jos sinulla on kauhean iso/pieni ruukku, voi etäisyyttä hieman muuttaa.

4. Järjestä parit vierekkäin ja solmi viereiset narut solmulla seuraavasti: 2&3, 4&5, 6&7, 8&1. Tee solmut taas noin 6cm päähän edellisistä solmuista.  Tästä pitäisi muodostua neliö, jonka keskellä on se iso alkusolmu.

Mallaile ruukkua ja amppelia. Pienille ja keskikokoisille ruukuille yleensä riittää tämä, mutta jos sulla on iso ruukku, saattaa se vaatia vielä ainakin yhden toiston kohdan neljä mukaisesti.





Kun amppeli on tarpeeksi suuri, tee ripustuslenkki haluamallasi tyylillä. Narut voi nyörittää, pujottaa helmiä tai tehdä solmuja, kuten itse tein. Amppelit on todella monikäyttöisiä ja niitä voi käyttää niin pihalla kuin sisälläkin. Mä luulen, että intoudun tekemään näitä vielä lisää, sillä tuo näyttää niin kivalta meidän terassilla ja ruma lautaseinäkin on himpun verran kauniimpi. Joko teille on iskenyt pihanlaittovimma?







maanantai 16. huhtikuuta 2018

Shoppailua - kun lapsi sai itse valita vaatteet. Sis. vlogi

Meillä asuu lapsi, joka on hyvin kiinnostunut pukemistaan vaatteista. Olen tähän saakka valinnut itse uudet vaatteet Alisalle, mutta selkeästi hänellä on oma mielipide vaatteistaan. Pidemmän aikaa hän on saanut iltaisin itse valita seuraavan päivän vaatteet, toki mä olen aina vähän ohjaillut hänen valintojaan ja katsonut, että ne ovat asianmukaiset.

Hetki sitten myimme Alisan vanhoja vaatteita kirpputorilla ja sovimme, että Alisa saa kertyneen rahamäärän käyttää uusiin vaatteisiin. Annoin hänelle siis (melko) vapaat kädet valita uusia isompia vaatteita.

Shoppailureissu oli todella odotettu ja tubekanavaltani löytyy nyt video meidän reissusta. Kurkkaa miten kävi!




perjantai 13. huhtikuuta 2018

Taas se aika vuodesta, kestääkö parisuhde?

Sori seuraavat pari viikkoa...


Sanoi Samuli viime viikonloppuna ja tiesin tarkalleen mitä se tarkoittaa. Se on näkynyt meidän perheessä jo tovin, nimittäin alkava kisakausi! Tämä huhtikuu tarkoittaa yleensä sitä, että Samuli viettää kaiken liikenevän ajan tallissa kilpa-autoja tehden.

Se tietää mulle yksinäisiä iltoja, enemmän vastuuta kotitöistä ja Alisasta. Joskus nämä hetket harmitti mua enemmän, mut nykyään olen jo tottunut. En tiedä, olisiko mun vaikeampi hyväksyä tätä kuviota, jos kyseessä ei olisi yhteinen harrastus.

Koskaan mun ei ole tarvinnut Samulia pakottaa talliin, ei todellakaan. Olen jopa sanonut, ettei mun takiani tarvitse, jossei itse halua tai ei jaksa. Mutta se ei ole ollut Samulille vaihtoehto, nimenomaan kilpa-autojen rakentaminen on Samulin harrastus, ei ehkä niinkään se ajaminen.


***


Oma aika on tärkeää. Joskus on kiva olla ilta ihan yksin ja vaikka lukea tai katsoa televisiosta juuri sitä ohjelmaa, mitä haluaa. On kuitenkin aika kuluttavaa parisuhteen kannalta, jos päivän ainoa näkeminen on aamulla hyvää työpäivää huikkaisu peiton alle. Toisaalta toisen kainalo tuntuu entistä paremmalta kun satutaankin yhtäaikaa illaksi kotiin. Niinä iltoina riittää juteltavaa ja nukkumaan meno venähtää kun toisen kanssa haluaa vain jutella. Suhteen alkuaikoina erossa olo tuntui monta kertaa pahemmalta ja silloin sitä vietettiinkin aikaa paljon enemmän yhdessä, jopa siellä tallilla. Nyt perhe-elämän keskellä on pakko luovia ja tehdä kompromisseja. Usein se siis on pois juuri yhteisestä ajasta.

Eniten mua näissä keväissä harmittaa, että Alisa näkee isäänsä vähän harvemmin. Huomaan, että Alisalla on usein Samulia ikävä. Kuitenkin kun Samuli on kotona, hän on 110% läsnä Alisan kanssa ja paikkaa täydellisesti ne poissaolevat illat. Onneksi aamut on Samulin ja Alisan aikaa, silloin he katsovat yhdessä lastenohjelmia ja Samuli tekee Alisalle kampauksen päiväkotiin. Ne jos mitkä on tärkeitä juttuja päivässä!

Vuodenaikana kevät on mun suosikkeja, mutta perhe-elämän ja etenkin parisuhteen kannalta se on hemmetin raskasta. Mutta kyllä, tästäkin keväästä selvitään. Selvitään, kuten on selvitty niistä edellisistäkin. Siitä ei ole epäilystäkään.


Se mitä mulla kanssasi on
Nousuissa auringon
On enemmän kuin mikään milloinkaan




torstai 12. huhtikuuta 2018

Meidän koti oli lehdessä!

Oma koti on jokaiselle todella henkilökohtainen paikka ja ainakin itselleni on tärkeää, että koti näyttää ja tuntuu omalta. Kotiin pitää olla aina kiva tulla! Etenkin viime aikoina olemme panostaneet kodin viihtyvyyteen enemmän kuin aiemmin.







Meidän koti ei ole mikään sisustuslehtien koti vaan tavallinen lapsiperheen koti. Siksi olinkin todella hämmentynyt kun sain yhteydenoton toimittajalta, joka halusi tulla tekemään meidän kodista jutun Kaksplus -lehteen. Ensin ajattelin pelonsekaisin tuntein, että miksi. Miksi juuri meidän kodista halutaan tehdä juttu. 

Jännitti melko paljon päästää toimittaja ja valokuvaaja meille kotiin, vaikka toki meidän perhe on tottunut mun blogin takia olemaan kuvattavana ja onhan meidän kotikin vilahtanut blogissa ja instassa. Itse kuvaushetki oli hauska ja etenkin Alisa tykkäsi kuvattavana olemisesta, sen kyllä näkee myös jutun kuvista. Alisa esitteli mielellään meidän kotia ja hänen tavaroitaan.





Jutun kantaviksi teemoiksi nousi juuri vähäinen tavaramäärä ja käytännöllisyys, ne ovat  juuri niitä juttuja joiden takana voin seistä selkä suorassa ja ne todella kuvaavat meidän kotia. Tällaisessa lehtijutussa oli kiva olla mukana.

Olen yllättynyt miten kiva juttu meidän kodista saatiin! Kuvat ovat todella kivat ja meidän näköiset. Pidin myös siitä, että jutussa oli tuotu vahvasti esiin se, että viihtyisä ja kiva koti voi olla muutakin kuin suuri omakotitalo täynnä materiaa. Meille meidän yksinkertainen rivari on juuri täydellinen!







keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

ILLANISTUJAISET sis. vlogi

Järkkäsin työkavereilleni illanistujaiset viime perjantaina meillä kotona. Olen hirveän huono järjestämään mitään illanistujaisia, vaikka tykkään tehdä tarjottavia ja järjestää juhlia. Kerrankin päätin tehdä poikkeuksen! Tykkään hirveästi mun työkavereista ja meillä on tiimissä hyvä henki, tykätään viettää aikaa myös vapaalla (ainakin minä tykkään!) Tein illasta myös videon ja linkin tubekanavalleni löydät tämän postauksen lopusta.

Illan ohjelmaan kuului keilaamista meidän lähellä ja sen jälkeen illanviettoa meillä. Ennen iltaa mulla meinasi hieman stressikäyrät nousta, koska pari tuntia töiden jälkeen meni ihan hujauksessa ja mulle tuli ihan kamala kiire. Juoksujalkaa lähdin keilahallille ja siellä säikähdin antaneeni väärän kellonajan, sillä melkein kaikki muutkin olivat myöhässä! Lopulta kaikki onneksi saapuivat paikalle ja saatiin pelit käyntiin.





Keilaamisen jälkeen lähdettiin siis meille ja olin valmistanut meille hieman syötävää. Koitin tällä kertaa päästä mahdollisimman helpolla hommasta. Illan menu oli hedelmäinen pastasalaatti, mozzarella-tomaatti- ja vuohenjuusto-tomaatti -piirakat (Lidl lehtitaikinapohjasta), patonkia, suolakeksejä ja erilaisia tuorejuustoja, lisäksi oli karkkia ja sipsiä yms. Aika perusmeininkiä, mutta hyvin kaikki tekivät kauppansa. Juomana oli sitten skumppaa ja aika monta tyhjää pulloa löytyi aamulla, hups! Oli kiva ilta! 





***


Kuvasin teille videon, kurkkaa siitä tarkemmin miltä mun valmistelupaniikki näyttää ja miten ilta sujui!



***